Laitetaan Habitaren kunniaksi vähän vertailukohtaa isommasta maailmasta, eli huhtikuisilta Milanon huonekalumessuilta. Tokihan tiesin ja järkikin sanoi, että kyseessä on isot "THE" messut, maailman isoimmat, mutta koko homman mittakaava ei auennut ennen kuin ensimmäisenä päivänä paikan päällä. Olisiko siellä ollut n. 28 messuhallia yhteensä. Eli vähintään 10 kertaa Helsingin Habitaren verran... Vähintään. Jo pelkkä EuroLuce-valaisinosasto oli käytännössä oma erillinen messunsa, jossa olisi voinut viettää päiväkausia. Kuvaavaa on, että eri messuhallien välillä oli non-stop bussikuljetus ulkopuolella ja sisäpuolella oli sellaiset lentoasemilla käytössä olevat liukuhihnat/portaat...
 |
| Sisäänkäynti - ken tästä kulkee, saa mullistavan visuaalisen kokemuksen - ja väsyneet jalat |
Alunperin piti käydä siellä vain yhden tehokkaan päivän verran, paluumatkalla pääsiäisreissulta Italian sukulaisten luota, mutta onneksi paikallinen tuttava takoi järkeä päähän ja suositteli tulemista ainakin 4 päiväksi - ja tarjosi vielä majapaikankin! Lopulta jaksoin pinnistellen - ja Mr. Murphyillen kipeänä kaiken kukkuraksi - ravata messuilla 3 päivänä aamusta iltaan. Se tuntui jo aikamoiselta urakalta ja värit ja tuhannet tuolit vaan vilisivät silmissä. Kuvaavaa on, että mies kieltäytyi lähtemästä mukaan enää kolmantena päivänä :)
Tässä siis vähän sneak peakia Milanosta - kuvaaminen oli hieman haasteellista, koska osastojen esittelijät katsoivat haukkana perään ja välillä kielsivät kuvaamasta lainkaan. Homma toimi niin, että käyntikorttia vastaan sai kuvata ja jos jotain brosyyriä halusi, niin sama juttu. Kuvia tuli otettua reilusti yli tuhat - suurin osa tärähtäneitä ja epätarkkoja, kun yritin muka muuten vaan räplätä kännykkää enkä laisingan ottaa kuvia...
Lopputulos: Julkimoista näin Helena Karihtalan ja Dolce & Gabbanan toisen - sen kaljumman - puoliskon. Jos olisin jotenkin osannut järjestäytyä, niin esimerkiksi Riva1920:n osastolla olisi ollut Karim Rashid esittelemässä heille suunnittelemiaan puukalusteita, mutta tajusin tämän vasta kun tilanne oli jo ohi. Samoin koko ajan toivoin pieni kutina mahanpohjassa, että törmäisin englantilaisen Living Etc -lehden toimittajiin tai muihin sisustusmaailman idoleihini, mut kun ei. Visuaalisen paljouden keskellä ihmismassat, esineet ja messuosastojen nimet vain vilisivät silmissä, joten siksi en voi juuri namedropata, että mikä kuva on otettu minkäkin valmistajan osast. Onneksi kuvien kautta - olivat ne sitten sumeita tai eivät - muistuu hyvin mieleen mitä kaikkea tulikaan nähtyä ja koettua.
 |
| Kreisi peiliefekti |
 |
| Ei ole tainnut tulla tehtyä markkinointitutkimusta nimen konnotaatioista ihan koko Euroopan osalta... |
 |
| Koiran pää joutui vadille |
 |
| Ei jääne epäselväksi kenen osasto... |
 |
| Värikkäitä tuoleja, kertaa triljoona |
 |
| Pallomeri, tuolimeri... |
 |
| Kaapit heräävät eloon |
 |
| EuroLuce ja valaisinten oma maailma |
 |
| Lempiosastoni, jolla viihdyin pitkään ihastellen. Valaisimia karusellissa kaikissa väreissä! |
|
 |
| Koirat valaisevat elämäsi |
 |
| To die for - neonpinkkiä! |
 |
| Kekseliäät rautalankavaatteet veivät kaiken huomion itse säilytyssysteemiltä |
 |
| Valonkäytön uudet mahdollisuudet, ledit peffan alle. Nämä valot muuttivat väriään automaattisesti |
 |
| Mielenkiintoinen kokonaisuus, kaaria joka lähtöön, hempeää ja naisellista |
 |
| Yksi mielestäni kivoimmista osastoista kuului puukalusteille, Riva1920. Osastoa vartioi jättimäinen puuhevonen |
Upeita kuvia! Tykkään kans tosta geisha-tapetista, ja lehmäkaappi on myös kiva :]
VastaaPoistaKiitos! Harmi, etten tajunnut ottaa selville Geisha-tapetin valmistajaa.
VastaaPoista