Vihdoin koitti se hetki, johon olin viikkokaupalla valmistautunut: piknik-kuvaukset luonnonhelmassa Lauttasaaressa. Mukana henkisenä ja fyysisenä tukenani oli valokuvaaja Mari Lahti, jonka kanssa vietimme pitkän päivän tavaroita roudaten ja kuvakulmia miettien.
Oikeastaan itse visualisointiin ei hirveästi ollut enää aikaa, sillä tavaroiden siirtäminen ensin toimistolta autoon, sitten autosta kuvauspaikkaan, sitten itse kameran eteen ja kaikki vielä takaisin, vei suurimman osan päivästä. Teimme nopeaa ja tehokasta työtä, hieman tuntui, että aika loppui kesken, mutta valmiisiin tuloksiin olivat lopulta kaikki tyytyväisiä: niin kuvaaja kuin minä itsekin sekä koko Koti ja keittiön kollegat. Huh! Siitä siis selvittiin! Vaikka en minä sitä kyllä epäillytkään...
Koko prosessi oli valtavan opettavainen ja hauska. Ja mä sain päättää! Ihan itse! Vaikka rannalla kävi kova ja kylmä tuuli, niin minulla oli hyvä fiilis koko päivän. Tämä näyttötyö kruunasi mukavan työssäharjoittelujaksoni. Ei hullumpi duuni tämä sisustustoimittajan työ!
Tässä esimakua piknikkimme kesäfiiliksistä. Lehti tulee ulos heinäkuun alussa, jolloin piknik-kelit ovat parhaimmillaan!
Kamaparkki. Tästä käytiin aina ottamassa mitä tarvittiin.
Hetkinen, mikäs tän hinta olikaan? Tavaroiden kuitit ja lähetyslistat piti olla hallussa.
La mia borsa! Eurokankaan kuosi hyvin esillä ompelemassani kassissa.
Onpas kesäisen väristä! Ei arvaisi, että navakka puhuri käy suoraan pohjoisnavalta.
Kuvauskulman etsintää.
Kuvaajan piilopaikka.
Sininen on trendiväri ja näytti kauniilta kirkkaankeltaisen kaverina.
Ihanaa, juuri tällaisia kirjoja voisin itsekin lueskella kesälomalla! Hercule Poirotia ja brittiläistä viihdehömppää. Ja nyt voin, koska sain luvan lainata kirjat itselleni. Kenties jopa ikuisuuslainaan...
Ihanat viltit rannalla!
Muovitettu Eurokankaan Mehukestit-kangas herätti idean kosteudenkestävästä rantakassista, jonne voi huoletta heitellä märät bikinit, kostean rantapyyhkeen ja eväspaketit. Kävin Eurokankaassa hankkimassa kerniä kuvauslainaan, mietin yksinkertaisen mallin ja otin ompelukoneen esille.
Rantakassista tuli reilunkokoinen, joten sinne todellakin mahtuu koko uimarantapäivän kamat. Tein kassiin muovitetun vuoren Ikean pukupussista ja ompelin siihen pari paikkataskua pikkutilpehööriä varten - jonnekinhan ne avaimet, kännykkä ja rahapussi on jemmattava, etteivät ne seilaa kassin pohjalla.
Tuttavillamme on lisäksi Turussa Italian herkut -kauppa, josta kävin hakemassa kuvauksia varten kauniita ja mukavan makuisia luomumehuja. Niitä saa sekä paikan päältä Linnankadulta että nettiputiikista www.italianherkut.fi. Molto rinfrescante!
Kassi ja piknik-kuvausten lopputulokset ovat näkyvissä Koti ja keittiö -lehdessä, joka ilmestyy 7.7.
Koti ja keittiön kesäkuun tuplanumerosta löytyy toinenkin juttu, jossa olen ollut kuvausavustajana. Tällä kertaa kuvasimme studiolla saunatavaroita ja vilvoittelufiiliksiä.
Paikalla oli kiuas, muovisankoa ja -kauhaa, pyyhkeitä, saippuoita ja muuta saunomiseen tarvittavaa kampetta. Niin, ja savukone. Sillä keksimme tehdä saunaan löylyä!
Kuvauksissa mukana Mia Lundberg ja Mari Lahti. Sen pidemmittä puheitta, astukaa mukaan sauna- ja vilvoittelukuvauksiin!
Kiuluun piti saada veden liikettä, siispä kikka kakkonen kehiin.
"Sit tää ois niinku jättänyt vaatteet tähän maahan ja lähtenyt vaan saunomaan"
Hentoa viherrystä saatiin aikaan, kun koivunvarsia pidettiin yön yli sisällä maljakossa.
Samisväreissä, minä ja matto.
Kun kuvataan ylhäältä päin, pitää välillä nousta varpailleen.
Operaatio saunakiuas.
Kuvaaja Mari jäi ihastelemaan ilmassa leijuvaa savua.
Vietimme pilvisen päivän kuvaten Espoossa hintavertailu-juttua. Aiheena oli terassikalusteet, kuvauspaikkana Koti ja keittiön sisustustoimittajan Tea Honkasalon kattoterassi. Jännitimme koko ajan milloin sataa, sillä välillä ripeksi vettä ja kuvaaja oli koko arsenaalinsa kanssa yläkatolla –
jonne pääsemisessä oli omat haasteensa. Jotta me alhaalla olijat näimme millaisia kuvia oli tulossa, läppäriä "heiteltiin" ylös ja alas vähän väliä.
Näissä kuvauksissa mm. kannettiin raskaita aurinkovarjon jalustoita pitkin portaita ja asennettiin lattiaa. Kyseessä ei siis ollut työryhmälle "leppoisa lomapäivä", vaikka sellainen itse jutun otsikoksi tulikin ;=)
Viralliset kuvat näkee Koti ja keittiö -lehden kesän tuplanumerosta sivuilta 72-73.
Kuvaaja katolla:
Läppärin matka katolta alas
Kalliimpaa versiota virittämässä.
Alla edullisemmat tuotteet –
huomaa terassilaudoituksen viritys. Lattiaa ei saatu tarpeeksi, joten kuvaajan piti photoshopata lattiasta yhtenäinen.
Koiraystävä oli seuranamme kuvauksissa.
Valmis aukeama, ison ja pienen budjetin loikoiluun.
Työharjoitteluni aikana olen ehtinyt moneen liemeen mukaan marinoitumaan. Suurin työ on kuitenkin ollut piknik-aiheisten kuvausten järjestämisessä. Heti alusta alkaen näet sovittiin, että teen Koti ja keittiölle näyttötyöni ja sen aiheeksi valikoitui piknik-kuvaukset ulkona rannalla.
Koska kyseessä on heinäkuussa ilmestyvä elokuun numero 8/2015, päätin käyttää hyödyksi mahdollisuuden kuvata ulkoilmassa. Käytännön syistä piknikkiä ei kuitenkaan voinut sijoittaa rehevään puutarhaan, sillä toukokuun lopussa Suomen kesän vihreys ei ole vielä huipussaan. Visualisoin mielessäni myös tuulen tuivertamia metrikankaita, punaisia kulahtaneita venevajoja ja paljaita saaristokallioita, mutta sitä ideaa ei tällä kertaa valittu.
Kun aihe oli lyöty lukkoon, aloin kuumeisesti googlailemaan tuotteita, joita piknikilleni voisin valita. Tarvittiin piknik-huopia, rantatyynyjä ja -pyyhkeitä, grilli, astioita, aurinkovarjo ja muita tykötarpeita. Kiersin ihan oikeitakin kauppoja, mutta suurimman "jalkatyön" tein istumalihaksilla verkkokaupoissa.
Värimaailmaksi muodostui –
kuinka ollakaan! –
syvänsinistä, turkoosia, raikkaan keltaista ja vadelmanpunaista. Tätä kesän heleyttä raikastin luonnonsävyillä, eli vesihyasintilla, bambulla ja koivulla.
Kävin myös valokuvaaja Mari Lahden kanssa ajelulla etsimässä sopivaa kuvauskohdetta, sillä kuvauspaikkaa myöten hommat olivat omissa käsissäni ja sain päättää minne suuntaan mentiin. Aluksi haikailin Pihlajasaaren perään, nostalgisten uimakoppien miljööseen, mutta käytännön syistä siitä piti luopua. Tavaran roudauksen kannalta on paras päästä pysäköimään ihan rannan tuntumaan, jotta elämä ei mene liian vaikeaksi. Roudaamista ja yllättäviä tilanteita on tarpeeksi ihan ilman saartakin, jonne ei pääse kuin yhteysaluksella tai taksiveneellä. Ehkä teen sinne minipiknikin yhden repun varustuksella joskus myöhemmin...
Valokuvaajalta sain monta käytännön vinkkiä, kuten että meren rannalla tuulee aina, varmista, että aurinkovarjo ei lähde lentoon. Samasta syystä hylkäsin kertakäyttöastiat, sillä niitä olisi saanut kalastella hiekkaisina merestä tuulen puuskan jäljiltä. Samoin piti miettiä miten suojaan tuotteet hiekalta ja lialta, sillä tavarat palautetaan takaisin kauppoihin ja niiden tulee olla myyntikunnossa.
Rannat ovat talven jäljiltä aika karussa kunnossa, joten lähtökohtana oli, että kalliota ja merta näkyy eniten taustalla. Mattokasalla voin peitellä ei-niin-freessiä nurtsia näkyvistä ja puut kannattaa rajata kuvauskulmasta heti ulos. Fiilistelemäni ruokoniittykään ei ehdi kasvaa vielä toukokuun puoleenväliin mennessä.
Kun sopiva kuvauspaikka oli Lauttasaaresta löytynyt, keskityin vielä tarkemmin tavararumbaan: mitä, mistä paikasta, miten ja milloin. Monta asiaa piti ensikertalaisen ottaa huomioon, tähän asti kun olin ollut kuvauksissa vain avustamassa, ottamassa nupisematta käskyjä vastaan ;) Nyt pitikin pidellä langat omissa handuissa.
Päädyin tekemään kuvausluonnokset leikkaa/liimaa-taktiikalla, niin sain tuotteista heti oikean näköisiä ja värisiä. Tästä alkaa jo hahmottaa minkälainen kokonaisuudesta tulee, käyvätkö tuotteet ja värit yhteen ja puuttuuko kenties jotain. No tästä kuvasta ainakin puuttuvat mansikat, grillivartaat ja kuumat uimakelit!
Varsinainen tähti-ideani –
sellaista kun pyydettiin –
oli ommella Eurokankaan kernikankaasta rantakassi. Olin ihastunut kesäiseen limupullokuosiin ja tuumasin, että tätä täytyy saada kuvauksiin mukaan jossain muodossa. Tätä kirjoittaessa on vielä hämärän peitossa, kuinka ompelukseni onnistuu... Että tuleeko tästä hieno rantakassi, joka kestää uikkareiden märkyyden, vai kenties vain pienet lasinaluset...
