Annetaan kolme päivää aikaa, suunnittele tekstiiliteos, aiheena japanilainen kulttuuri (ouch! harakiri...). Näyttö, eli näytä mitä osaat. Käytä jo osaamiasi tekniikoita.
Ideaksi muodostui fengshui-intressieni kautta tassuaan heiluttava onnenkissa manekineko, joka sopi japanilaiseen, hieman lapselliseen maailmankuvaan. HelloKitty, sarjakuvat, hassusti överipukeutuvat teinit, tuoksuvat pyyhekumit ja muut hullunkuriset ideat olivat minun assosiaationi japanilaisesta kulttuurista siinä missä muille tuli mieleen kirsikankukat, temppelit ja Fuji-vuori. Ja mitä onnenkissan tassu muistutti - peukaloa, joka työnnetään uunikintaaseen... Tekstiiliteos sai siis olla käyttötekstiili, ei pelkkää taidetta.
Prosessi sisälsi epäuskoa omiin kykyihin ja ideoihin, muutama epätoivon hetki ja lopulta mutkien kautta voittoon. Aika usein tie on tämä. Lopputuloksena lystikkäät uunikintaat sivutuotteineen - ja tyytyväinen helpotuksen huokaus.
Tehtävänanto:
Planssi.
Seulakalvoja isoille ja pienille mirreille.
Epäonnistunut seula, johon laitoin "varmuuden vuoksi" runsahasti valotusemulsiota. Bad idea. Tätä ei voi käyttää. Kriisi!
Taidetta. Vihreä meri, sammakonkutua...
Plan B otetaan käyttöön.
Koska aikaa uuden seulan valmistamiseen ei ole, otetaan jo aiemmin painettua kangasta ja duunaillaan sitä.
Möttö myttynen. Isot kurvit ja kääntämisen haasteellisuus (ai vieläkö käännöshaasteiden parissa?).
Kissat hyppäsivät suoraan pöydälle - we have arrived! Hejssan allihopa!
Sivutuotteena syntyi japanilaiseen tyyliin naiiveja kannustussanoja vilisevä juliste. Teippi on Teippitarhasta.
Repertuaari esillä. All together now!
Näin hanskat toimivat kotioloissa...
